You are hereBlogs / stranden's blog / Aekaemae, Bigalle ja DarwinCore

Aekaemae, Bigalle ja DarwinCore


By stranden - Posted on 16 January 2012

Syksyn koulutusohjelmassa oli vuorossa oma projekti. Monista vaihtoehdoista käteen osui ”Kahden eliön muodostaman yhteisnäytteen digitointi käyttäen DarwinCorea”. Suomeksi sanottuna äkämänäytteiden kuvaus ja tietojen tallennus. Tiedot äkämistä ennen projektia olivat varsin niukat, mutta projektin aikana opimme jotain uutta.

Äkämät ovat hyönteisten tai muiden eliöiden aikaansaamia kasvien kasvuhäiriöitä, joiden sijainti ja ulkomuoto ovat tyypillisiä sen aiheuttaneelle eliölle. Häiriö voi olla kasvin lehden, kukkanupun tai varren liikakasvu, lehden rullaantuminen, rutistuminen tai lisääntynyt karvankasvu. Kaikkia näitä oli näytteissä. Äkämänäytteitä oli Suomesta, Saksasta ja Italiasta. Italian taito rajoittuu ravintolasanastoon, joten jätimme italialaiset näytteet projektin ulkopuolelle. Kun äkämäprojektille piti valita raflaava nimi, ehdokkaita oli useita. Kakkossijalle pääsi Aekaemae, siis helpotetaan ulkomaalaisten artikulointia kirjoittamalla ääkköset englanniksi. Päädyimme kuitenkin raflaavampaan nimeen Bigalle, koska äkämän (gall, agalla, Pflanzengalle) muodostaa kaksi (Bi) eliötä ja e-kirjain viittaa myös sähköisessä muodossa olevaan tietoon (Bi-gall-e).

Aikaisempaa kuvaus- tai tallennusohjetta ei ollut, mutta tyhjästä ei onneksi tarvinnut aloittaa. Kasvi- ja hyönteiskuvia olimme ottaneet jo satoja, joten kokemusta oli yleis- ja makrokuvauksesta. DarwinCoren kenttien kuvauksia ja määritelmiä oli tavattu, sekä suomeksi että englanniksi, kun mietimme kasvi- ja hyönteisnäytteiden tietojen tallennusta. Tästä oli hyvä jatkaa. ”Good artists copy, great artists steal” kuten eräs Pigallella asunut taiteilija asian ilmaisi.

Projektin yhteydessä opimme lisää JJClientin ja DarwinCoren käytöstä ja teoriasta. Mitä JJClientin kenttiä käytämme suhteen määrittelyssä ja miten? Tiedot ja taidot syventyivät pohtiessamme kasvin ja äkämänaiheuttajan välistä suhdetta. Vastaavia kahden tai useamman eliön riippuvuuksia on luonnossa paljon, esim. isäntä-loinen tai kasvien ja sienten symbioosi. Hämmästelimme useamman kerran äkämiä aiheuttavien hyönteisten ominaisuuksia, esim. sukupolvenvuorottelua, missä joillakin lajeilla on vuoden aikana kaksi erillistä sukupolvea, joista toinen lisääntyy suvuttomasti ja toinen suvullisesti.

Lähikuvauksessa kasveista paljastui yksityiskohtia, joita ei tavallisesti näe, esim. lehtien karvaisuus, joka joskus lisääntyi äkämän aiheuttajan vaikutuksesta. Lähikuvissa vastaamme tuli myös jännittäviä yllätyksiä: esimerkiksi saarnen lehdelle äkämiä tehneiden kemppien lisäksi lähes sata vuotta vanhasta näytteestä löytyi niitä syöneen harsokorennon (Chrysopidae) toukka. JJClient taipuu myös kolmoisdraamanäytteen digitointiin, koska ohjelmassa on käytössä kaksi Resource Relationship –välilehteä, joihin eliöiden väliset suhteet voidaan merkitä ja määritellä. Äkämänaiheuttajien taksonomian selvittely oli välillä työlästä ja aikaa vievää, mutta tutustutti meidät erilaisten tietokantojen käyttöön ja lisäsi samalla taksonomian tuntemustamme.

Päivi Strandén ja Tapani Hyvönen

Kuva 1. Kempin (Psyllopsis fraxini L.) toukkia saarnen (Fraxinus excelsior L.) lehdellä sekä suurikokoinen harsokorennon (Chrysopidae) toukka. Kuva kokoelmasta "Suomalainen äkämäkokoelma Cecidotheca fennica T. J. Hintikka" näyte numero 47. Zoomattava kuva löytyy Digitariumin Morphbank-palvelusta.