You are hereBlogs

Blogs


Kohti uudenlaista asiantuntijuutta

Kahdeksan etädigitoijaa eri puolilta Suomea jatkoivat luonnontieteellisten näytteiden digitoinnin kehittämistä etätallennuksen suuntaan Digitointia kylille EAKR–hankkeessa 2015-2016. Digitoijat testasivat DigiWeb-tallennusohjelmaa, jonka toiminnoilla ja sähköisillä ominaisuuksilla luonnontieteellinen asiantuntijatyö pyritään saamaan mahdollisimman ergonomiseksi ja tehokkaaksi, vuoropuhelua ja laatutekijöitä unohtamatta. Etätallennuksessa nettipohjaisten palveluiden täytyy pystyä siirtämään suuriakin datamääriä ja lataamaan mm. laadukkaita valokuvia digitoinnin onnistumiseksi.

Structural reforms needed for funding digitisation

The importance of digitisation of cultural history was highlighted in a recent article by Kai Ekholm, the Director of the National Library (newspaper Helsingin Sanomat 2013-12-24) where he called for a national digitization initiative, following Norway’s example. Digitisation enables use of historical material in a modern way.

Unlike cultural history, for natural history there are no established funding channels available.

Not only natural history

One could think that digitization of cultural history objects is completely different from that of natural history specimens. However, when digitizing a historical artifact or a plant specimen, procedures are alike. In fact, an old plant sample could be digitized by the same token as a historical artifact.

Who is who in international digitization networks?

The art of digitization has blossomed particularly in this last decade. It is therefore fair to say that it is still taking baby steps: techniques and documentation criteria are still being polished, technical means are being built and funding sought after.

An inquisitive mind should be asking at this dawn of digitization, what exactly is being digitized, why should we even bother, who will benefit from this digitization, who are the players – or organizations – in this field, how are these organizations connected to each other, how are these digitization efforts funded and what are the possible pitfalls.

Becoming a “Digitator” – experiences from the digitization expert training

Training to become a “digitator” started on the 3rd of September, so the first quarter is over. In the beginning we became acquainted with each other, the trainers and part of the Digitarium staff. All of us had different kinds of “vibes” depending on our background. At least for some of us an update in communication, time and project management skills were in order. Goal setting for a personal study plan and discussion with our trainer Riitta clarified future prospects, the most important one being employment in the future. At least a history project researcher was in need of some branding and update.

Digitisation of the butterfly and moth collection of Robert von Bonsdorff

Mika's blog in Finnish/suomi describes the digitisation of the Lepidopera collection of Robert von Bonsdorff, M.D. (1907-1992). The blog has not been translated, but see the pictures

Aekaemae, Bigalle ja DarwinCore

Syksyn koulutusohjelmassa oli vuorossa oma projekti. Monista vaihtoehdoista käteen osui ”Kahden eliön muodostaman yhteisnäytteen digitointi käyttäen DarwinCorea”. Suomeksi sanottuna äkämänäytteiden kuvaus ja tietojen tallennus. Tiedot äkämistä ennen projektia olivat varsin niukat, mutta projektin aikana opimme jotain uutta.

Digitointiosaajien koulutus: kouluttajan näkökulma

Kevätlukukausi tulevien digitointiosaajien koulutuksessa on onnellisesti ohi. Kakut on syöty, kamerat viety huoltoon ja opetussalissa on kuin muistona vain koulutettavien tietokoneet odottamassa syysopetuksen alkua. Mitä kiireisestä koulutuksen keväästä jäi käteen kouluttajalle? Ainakin se, että hyvätkin suunnitelmat aikatauluista ja opetuksen sisällöstä voivat muuttua kouluttajasta riippuvista ja riippumattomista syistä hetkellä millä hyvänsä. Joustoa siis tarvitaan, ja on löytynyt, niin kouluttajien, hankehenkilöstön kuin koulutettavienkin suunnalta.

Tieteellinen läpimurto Joensuussa

Luonnontieteiden digitointikeskus aloittaa tällä viikolla varsinaisen toimintansa, kun koulutusohjelma käynnistyy. Hanketta on valmisteltu yli kolme vuotta. Pitkä valmisteluaika on ehkä joskus turhauttanut osallisia. On siksi hyvä laittaa asioita perspektiiviin. Oikeastaan digitointikeskuksen synty juontaa juurensa aina vuoteen 1992, jolloin Rion biodiversiteettikokouksessa päätettiin luonnon monimuotoisuutta koskevan tiedon ja teknologian vaihdosta. Monien vaiheiden jälkeen tämä johti sittemmin mm. Global Biodiversity Information Facility (GBIF) verkoston syntyyn vuonna 2001.